Suomalaisten chadōn opiskelijoiden yhdistys, Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys ry vastasi käytännössä teehuoneen rakentamisesta Suomenlinnaan. Apua saatiin myös koulukunnan päämajasta Kiotosta.
Japanilaisen teetaiteen opettaja Minna Rajala ja kirvesmies Reijo Rajala ovat suunnitelleet tilat japanilaisen sukiya-arkkitehtuurin perinteitä noudattaen. Suunnittelussa on saatu arvokasta apua japanilaisilta asiantuntijoilta: chadō-opettaja Sotoku Nishikawalta, teehuonearkkitehti Shojin Iishimalta sekä teehuonekirvesmies Tsutomu Miyakelta. Myös japanilaisen Urasenke- teetaidekoulukunnan johtaja, tohtori Genshitsu Sen sekä hänen poikansa, vuoden 2003 alussa suurmestariksi vaihtunut Zabōsai Sen Sōshitsu XVI ovat hyväksyneet teehuoneen rakennuspiirustukset.
Teehuonehankkeen suunnittelu alkoi jo keväällä 1998. Useiden suunnittelu- ja hyväksytysvaiheiden jälkeen tarkkoja työpiirroksia päästiin tekemään kesällä 2001, jolloin myös solmittiin vuokrasopimus kasematista Suomenlinnan hoitokunnan kanssa. Työpiirrosten valmistuttua kasematti varustettiin työpajaksi ja rakennusmateriaali hankittiin suurimmaksi osaksi sponsorointina. Resurssien puute hidasti jatkuvasti hankkeen etenemistä ja varsinainen rakennustyö aloitettin vasta kesällä 2002 vapaaehtoistyönä, koska rahoitusta työntekijöiden palkkaan ei ollut useista yrityksistä huolimatta saatu.
Marraskuussa 2003 teehuoneen rakentaminen alkoi edistyä vauhdikkaasti kun yhdistys vuokrasi erillisen työskentelytilan YTV:n tukikohdasta Helsingin Kivikosta ja muutti työpajan Suomenlinnasta talkoovoimin sinne. Työtila löytyi Suomalais-Japanilaisen yhdistyksen silloisen puheenjohtaja Juha Kailan avulla. Uuden työtilan lisäksi työskentelyä vauhdittivat huomattavasti myös Urasenke-koulukunnan johtajan tuolloin maksamat työskentelyapurahat.
Urasenken päämaja tuki hanketta myös lähettämällä kolme japanilaista teehuonekirvesmiestä Helsinkiin työskentelemään projektissa. Kirvesmiesmestari Tsutomu Miyake ja kirvesmiehet Takahiro Oda ja Isamu Ota työskentelivät Helsingissä noin kuukauden maalis-huhtikuussa 2004. Tuolloin teehuoneen rungon osat viimeisteltiin Kivikon työtilassa ja valmiit osat kuljetettiin Suomenlinnan kasemattiin, missä runkorakenne pystytettiin.
Osa teehuoneen elementeistä, esim. perinteisen keittiön mizuyan hyllykkö on saatu lahjoituksena Urasenke-teekoulukunnan päämajasta Kiotosta.
Japanilaisten kirvesmiesten lisäksi teehuonetta ovat rakentaneet päätoimisesti kirvesmies Reijo Rajala ja muotoilija Otso Koski. Eteisen välioven on suunnitellut arkkitehti Johanna Nordman ja sen on toteuttanut diplomi-insinööri/ekorakentaja Juhana Kallio joka on lisäksi osallistunut projektin käytännön toteuttamiseen muutenkin merkittävästi. Olli Penttinen ja Pyry Varjonen ovat myös osallistuneet rakentamiseen sen eri vaiheissa. Lisäksi yhdistyksen muita jäseniä on ollut satunnaisesti apulaisina eri työvaiheissa.